LESBOMURHAAJAT MURHASIVAT ISOVANHEMMAT
"TAPA, AVAIMET, RAHAT JA KORUT"
Holly Harvey oli 15-vuotias tyttö, joka asui isovanhempiensa Carl, 74 ja Sarah, 73, Collierin luona Fayette piirikunnassa. Ja 4 kuukauden päästä hän päätti saaneensa tarpeekseen. Häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mennä heidän kanssaan kirkkoon, eikä hän pitänyt näiden määräämistä säännöistä. Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: hän ei aikonut luopua suuresta rakkaudestaan 16-vuotiaasta Sandra Ketchumista, jota häntä oli kielletty tapaamasta.

Holly Harvey
Isovanhemmat eivät enää päättäisi hänen elämästään, vaan hän tekisi elämällään ihan mitä halusi. Joten kesällä 2004 hän palkkasi rakkaansa Sandyn avustamaan häntä karmeassa suunnitelmassaan. Nuoret uskoivat, että sen toteuduttua he saisivat tapailla toisiaan vapaasti ja olisivat loppuelämänsä yhdessä. Heidän katala suunnitelmansa oli murskata Carl ja Sarah Collier.
Jon Shireksin 11Alive.com artikkelin mukaan iäkäs pariskunta alkoi epäillä, ettei kaikki ollut kunnossa heidän lapsenlapsessaan ja he alkoivat pelätä tätä. Hollysta tuli päivä päivältä halveksivampi heitä kohtaan: hän oli jopa tehnyt kuolemauhkauksia. Tilanne äityi niin pahaksi, että Carl otti yhteyttä adoptoimaansa poikaan Keviniin joskus kesäkuun lopussa ja kertoi Hollyn toivovan hänen kuolemaansa - jos reportteriin on uskominen.
Holly, sen enempää kuin Sandykään, ei salannut pimeitä ajatuksiaan: he kertoivat avoimesti ystävilleen aikovansa tappaa Hollyn isovanhemmat. Tytöt kyselivät tuttaviltaan asetta lainaksi. He eivät lannistuneet, vaikka eivät saaneetkaan yhtään asetta käyttöönsä. Elokuun 2., yhä 2004, tytöt panivat töpinäksi.

Carl ja Sarah Collier
Tuona iltana Sandy Ketchum, joka oli hiipinyt pohjakerrokseen, Hollyn makuuhuoneeseen edellisenä päivänä, puhui vanhusten tappamisesta. Tytöt kävivät yksityiskohtaisesti läpi suunnitelmansa, jossa oli neljä oleellista puutetta.
Suunnitelman siitä, mitä he tekisivät, Holly oli kirjoittanut käteensä musteella. Lista kuului näin: Tapa, avaimet, raha ja korut.
He polttivat marihuanaa toivoen houkuttelevansa Carlin ja Sarahin alakertaan sen hajulla. Eikä kestänyt kauaakaan, kun vanha pariskunta saapui huoneeseen. Juuri ennen sitä Sandy oli sujahtanut sängyn alle, veitsi kädessään. Myös Holly kantoi veistä, odottaen kumman isovanhempansa pääsisi teurastamaan ensimmäisenä.
Kun Carl ja Sarah saapuivat huoneeseen, Holly iski isoäitiään veitsellä selkään. Isovanhemmat yrittivät työntää Hollyn sängylle estääkseen tätä vahingoittamasta ketään enää, mihin Holly vastasi huutamalla apua. Sandy ilmestyi sängyn alta ja hyökkäsi vanhusten kimppuun.
Hyökkäyksen aikana Sarah sai 20 puukoniskua selkäänsä ja rintakehäänsä - kunnes kuoli.
Vaikka myös Carl oli saanut ankaria puukoniskuja, hänen onnistui juosta yläkertaan keittiöön, jossa hän yritti soittaa poliisille. Holly seurasi perässä ja leikkasi puhelinlinjat. Rochelle Carter raportoi The Atlanta Journal and Constitution-julkaisussa, että Carl yritti estää lapsenlapsensa hyökkäyksen viskomalla kahvikupin tätä päin - turhaan.
Holly sai hänet kiinni ja suoritti työnsä loppuun yltä päältä veressä lilluvan Carlin maatessa kasvot keittiön lattiaa vasten. Miehellä oli 15 puukoniskua ympäri kaulaa ja rintakehää.

Collierien koti
TYBEE

Carl Collierin lava-auto
Murhattuaan Carl ja Sarah Collierin raa'asti, he päättivät tyhjentää talon rahasta ja koruista. He löysivät vain jälkimmäistä ja pakkasivat helyt laukkuun vaatteiden ja muutamien muiden tavaroiden kanssa. Sitten he pöllivät Carlin auton avaimet ja ottivat hänen tumman sinisen 2002 Chevrolet Silverado-autonsa. Tytöt ajoivat Griffiniin, Georgiaan ja soittivat Sara P.:lle. Sara P. oli 16 vuotta ja heidän kaverinsa. He astuivat sisään tämän luo. Surmatyön jälkeen rakastavaisten paidat olivat luonnollisesti veren värjäämät, minkä he selittivät Saralle sanomalla tulleensa ryöstetyiksi - tämän kertoi Sara itse Diane Sawyerille ohjelmassa Good Morning America. Kun tytöt olivat saaneet peseydyttyä ja vaihdettua vaatteet, Holly kertoi Saralle tapahtumien todellisen kulun. Sara P. käski heidän häipyä hänen kotoaan ja kertoi vanhemmilleen, mitä tytöt olivat kertoneet tehneensä.

Sara P. ja Diane Sawyer ohjelmassa Good Morning America
Hetken päästä Sara soitti poliisille ja kertoi itkien murhasta. Poliisi lähti viivyttelemättä Colliersien talolle ja löysi Sarahin ja Carlin elottomat ruumiit. Fayette piirikunnalla työskentelevä sheriffi Randall Johnson on sanonut, ettei ollut 28 vuoden urallaan nähnyt yhtä vakavaa sukulaisrikosta. Tehtiin pidätysmääräys ja poliisi löysi nopeasti sekä tytöt että heidän varastamansa auton.

Sheriffi Randall Johnsson
Sillä aikaa Holly ja Sandy olivat seikkaileet itsensä rannalle Typee Islandille, Savannahin ulkopuolelle, Georgiassa. Siellä he tapasivat veljekset Claytonin, 22, ja Brettin, 14, jotka olivat juuri muutama tunti sitten muuttaneet vanhempiensa kanssa uuteen taloon. Käyttäen pseudonyymejä Jessica ja Casey, tytöt kertoivat pojille, ettei heillä ollut paikkaa minne mennä ja toinen tytöistä kertoi isoäitinsä juuri kuolleen. Tracey Christensen kirjoittaa elokuussa -04 ilmestyneessä julkaisussa, että toinen tytöistä näytti Claytonille isoäitinsä koruja kysyen, haluaisiko tämä ostaa niitä, jotta hän ja hänen ystävänsä saisivat vähän rahaa. Clayton ei ostanut.
Tytöillä ei siis ollut rahaa, eikä paikkaa minne mennä, joten he kysyivät veljeksiltä, voisivatko he yöpyä näiden luona. Poikien äiti antoi siihen luvan.
Seuraavana aamuna koko poppoon herätti 25 poliisia, jotka seisoivat heidän ulko-ovensa edessä. Holly ja Sandy oli jäljitetty heidän matkapuhelimiensa signaalien avulla. Perhe oli shokissa, kun herttaiset tytöt, joille he olivat tarjonneet majapaikan, pidätettiin Colliersien raaoista murhista. Kun Sandya otettiin talteen, poliisit löysivät veitsen hänen taskustaan.
Bruce Jordan Fayette piirikunnan sheriffitoimistolta sanoi pitävänsä mahdollisena, että tytöt aikoivat tappaa poikien äidin saadakseen tämän auton. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan perhe selvisi fyysisittä vaurioitta.
Pidätyksessä Holly yllätti poliisit naureskelemalla kävellessään heidän takana. "Hän oli paatunut ja pöyhkeilevä. Hän on kylmin ja sydämettömin ihminen, jota olen koskaan haastattelut", Jordan sanoo. "Hänet sai melkein kikattamaan se, että olimme tuoneet niin monta poliisia pidättämään häntä."
Sen sijaan Sandy oli katuvainen ja sanoi poliiseille tekevänsä heidän kanssaan yhteistyötä kuulusteluissa.

Tybee Islandin kartta

Sandra Ketchum pidätettäessä
Pian tyttöjen kiinni jäämisen jälkeen löytyi Carlin trukki. Etsivät löysivät tyttöjen laukun, jossa oli kaksi veristä veistä ja verisiä vaatteita. Kiitos näin vankan todistusaineiston, niin mikään ei kyseenalaistanut tyttöjen syyllisyyttä - se, mikä jäi epäselväksi sekä tutkijoille että tyttöjen perheille, oli, mikä oli saanut tytöt tekemään nämä teot. Siihen kysymykseen heidän asianajajansa saisivat vastata oikeudessa.
VAKAVAT ONGELMAT
Carl ja Sarah Collier eivät voineet saada lapsia biologisesti, joten he olivat päättäneet adoptoida kaksi lasta ja kasvattaa nämä ominaan. Poikaansa Keviniä he katsoivat ylpeyttä tuntien vielä 30 vuotta myöhemmin: hän oli aktiivinen kirkon jäsen ja isänsä lailla työskenteli Delta Air Lines-yrityksessä. Mitä tuli heidän ottotyttäreensä Carlaan, "Collierseilla oli syy rukoilla yhdessä" baptistikirkossaan.

Carla Harvey
Carlalla oli valinnut toisen polun. Christensen sanoi, että Carlalla "oli kaksi tytärtä, joilla oli eri isät" ja hän oli "tunnettu ongelmien aiheuttaja".
Syksyllä -04 hänet oli viety Metro State vankilaan huumausainerikoksesta. Tästä syystä Colliersit olivatkin ottaneet Hollyn asumaan heille - tytön isä oli kyvytön huolehtimaan tästä jouduttuaan halvaantuneena pyörätuoliin auto-onnettomuuden seurauksena.
Collierseilla oli kädet täynnä työtä Hollyn kanssa, joka oli äitiääkin kapinoivampi. Hän yritti toistuvasti karata, vaikka joutui aina palaamaan heti takaisin. Riippumatta siitä, kuinka paljon rakkautta ja myötätuntoa he osoittivat lapsenlastaan kohtaan, he tulivat torjutuiksi. Oli selvää, että Holly oli pahoissa ongelmissa oleva nuori nainen.
Murhien jälkeen etsivät löysivät Hollyn kirjoittaman runon, jonka rivien välistä loisti hänen mielenterveysongelmansa. Holly kuvaili kuinka masentunut oli ja että itki itsensä uneen.
"En halua muuta kuin tappaa", oli hän kirjoittanut.
Sandynkään elämä ei ollut ollut ruusuilla tanssimista. 11Alive.comin artikkelissa elokuussa -04 lukee, että hänen äitinsä hylkäsi hänet kun hän oli 15 kuukautta. Sen jälkeen hänellä on ollut kolme äitipuolta, joista yksi pahoinpiteli häntä fyysisesti. Tultuaan pahoinpidellyksi ja jätetyksi niiden naisten taholta, joiden olisi pitänyt huolehtia hänestä ja olla hänen tukenaan, hän alkoi etsiä läheistä suhdetta naiseen kodin ulkopuolelta. Ja löysi sellaisen Hollystä. Tämän rakkaus oli hänelle niin tärkeää, että hän pystyi tekemään sen vuoksi mitä vain - kuten tappamaan.

Fayette piirikunnan korkeamman oikeuden vaakuna
Elokuun 5. -04 tytöt ilmestyivät luotiliivit yllään ennenkuin Fayette piirikunnan tuomari kuuli tyttöjä vastaan nostetut syyteet. Syytteet olivat raskaat: törkeää murhaa, pahanilkistä murhaa...
Kun syytekohdat oli luettu ääneen, molemmat tytöt nyykyttivät, lopulta sisäistettyään rikoksensa. Kuolemantuomion he välttivät Georgian osavaltion lain nojalla siksi, että sattuivat olemaan alle 17-vuotiaita. Kuitenkin heitä kohdeltiin oikeudessa aikusina.
Jos heidät tuomittaisiin murhasta, heitä odottaisi elinkautinen. Kun syytteet oli luotettu, tytöt saatettiin kahteen eri vangitsemiskeskukseen, joissa heitä pidettiin seuraavaan takuukuulemiseen saakka.

Holly Harvey oikeudessa
Kaksi viikkoa myöhemmin Holly ja Sandra pöllähtivät korkeampaan oikeuteen selvittämään, voitaisiinkohan heidät vapauttaa takuita vastaan. Tiedonannon aikana Bruce Jordan todisti, että Sandyn tekemät rikokset vaikuttivat häneen suuresti. Shirek sanoi, ettei Hollya ja Sandya syytetty ainoastaan törkeistä ja pahantahtoisista murhista, vaan myös aseellisesta ryöstöstä. Tuomari julisti tytöt saattaisivat paeta vastuutaan ja että voisi nopeuttaa aikaa oikeudenkäyntiin.
Helmikuussa 2005 tytöt menivät Fayette piirikunnan korkeimpaan oikeuteen ja luopuivat oikeuksistaan virallisiin järjestelyihin. Näin tehdessään tytöt eivät todenneet itseään syyllisisksi. Oikeudenkäynti päätettiin pitää maaliskuun 25., -05, mutta missä, se oli vielä epäselvää. Tyttöjen asianajajilla oli mahdollisuus vedota käräjäpaikan vaihtamiseksi tapauksen herättämän suuren mediahuomion vuoksi.
Sandyn asianajaja Lloyd Walker on arvostellut järjestelmää: "Todisteet osoittavat, että monet ihmiset ovat hylänneet tämän lapsen."
Lopulta huhtikuun 14. -05 Holly Harvey todettiin syylliseksi kahteen pahantahtoiseen murhaan ja tuomittiin kahteen peräkkäiseen elinkautiseen. Hän tulee olemaan kelvollinen koevapauteen 20 vuotta lusittuaan. Sandy Ketchum tuomittiin murhasta ja aseellisesta ryöstöstä. Hän saa odottaa ehdonalaiseen pääsyä 10 vuotta.
Colliersien hautajaisiin osallistui melkein 1000 ihmistä.
Kuva
Murhien uhrit.
Kuva
Holly saapumassa oikeuteen.
Kuva
Sandra
RAKASTAVAISET LARKETA COLLIER, 16 JA SHARON PATTERSON, 17
EPÄILYTTÄVÄ TULI
Kuva
Michiganin kartta
Syyskuun 17. päivänä 2003 Hampshiren ja Newportin katujen tienristeyksessä roihuaa tulipalo. Palomiehet ja poliisivoimat ryntäävät Detroitsin eteläisellä puolella sijaitsevaan taloon. Kun liekit on saatu hallintaan, tutkijat lähtevät selvittämään niiden alkuperää. Samalla he löytävät jotain, mitä eivät ikinä osanneet odottaa.
Yhdessä makuuhuoneista oli mekanismituoli, jossa Bertha Atkins, 64, tai oikeastaan se mitä hänestä oli jäljellä. Hänen jäänteistään näki, että häntä oli pahoinpidelty ja hänet oli poltettu. 23. maaliskuuta 2004 Detroit.comissa ilmestyneessä artikkelissa sanotaan, että Atkinsia lyötiin vasaralla, joka särki hänen ylähuulensa ja kielensä. Tutkijat saivat selville, että hänet oli sitten kastettu bensiiniin ja sytytetty tuleen. Kuka olisi voinut tehdä näin hirveän rikoksen? Yksi todistaja kykeni tarjoamaan vastauksen.
Kuva
Larketa Collier
Kuva
Sharon Patterson
Naapuri, joka soitti 911:n nähtyään palavan talon, väitti vähneensä jotain erikoista.
Syyskuussa -04 Courttv.comin artikkelin mukaan Darren Smith todisti kahden nuoren tytön rauhallisesti lähteneen talosta, mikä vaikutti hänestä epätavalliselta. Tutkijat saivat selville, että nämä tytöt olivat uhrin lapsenlapsi Larketa Collier, 16, ja Larketan rakastaja, Sharon Patterson, 17. Heistä tuli heti tapauksen pääepäiltyjä - mutta heitä ei löytynyt millään.
Muutama tunti sen jälkeen kun tuli oli saatu sammutettua, Larketa ja Sharon ilmestyivät paikalle, jossa rikotun perheen jäsenet ja naapurit olivat liittyneet toistensa seuraan yrittäen saada kauhistuttavaan rikokseen jotain järkeä. Ei ollut epäilystäkään, etteivät tytöt liittyisi jotenkin murhaan ja tuhopolttoon. He eivät näyttäneet katumusta. Itse asiassa he olivat juuri tulleet katsomasta kauhuelokuvaa Jeepers Creepers.
Kuva
Jeepers Creepersin kansi
Pian saapumisensa jälkeen tyttöjä kehotettiin menemään viranomaisten luo, minkä he tekivätkin. Heidät otettiin talteen, heiltä kyseltiin kyselemistään ja heidät pidätettiin Bertha Atkinsin murhasta. Yksityiskohtia tuli hitaasti ilmi. Kävi ilmi, että tyttöjen motiivi rikokselle oli isoäidin paheksunta heidän lesbosuhdettaan kohtaan.
TOTUUS SUORAAN
Kuva
Larketa Collier ja Sharon Patterson oikeudessa
Kuulustelun aikana tytöt antoivat ristiriitaisia lausuntoja siitä, mitä kyseessä olevana päivänä oli oikein tapahtunut. Larketa kertoi tutkijoille, että hän ja Sharon suunnittelivat murhaa yhdessä. Nancy Youssef raportoi maaliskuussa -04 Detroit Free Pressin artikkelissa Larketan kertoneen poliisille, että oli sunnnitellut lyövänsä isoäitiään vasaralla samalla kun Patterson kuristi naista. Sitten Larketa käänsi radion päälle peittääksen isoäitinsä huudot.
Larketa väitti että hän ei ollut hoitanut isoäidin hakkaamista, mutta hän valeli ruumiin bensiinillä ja sytytti sen. Myöhemmin, todistuksen aikana, Larketa muutti tarinaansa ja sanoi Sharonin uhkailleen, että tappaisi Bertha Atkinsin, mutta ei ottanut uhkausta vakavasti ennen kuin kuuli kiljunnat huoneesta, raportoi Detroit Online. Larketa yritti estää Sharonia tappamasta isoäiä, mutta oli liian myöhäistä - hän oli jo kuollut. Larketa kertoi Sharonin ehdottaneen, että talo sytytettäisiin tuleen rikoksen peittämiseksi, mutta että hän, Larketa, valeli ruumiin tuleen paniikissa, koska ei tahtonut äitinsä näkevän ruumista kotiin tullessaan.
Sharon antoi päivän tapahtumista aivan erilaisen kuvan. Siihen aikaan Sharon oli asunut talossa Larketan ja hänen äitinsä sekä isoäitinsä kanssa. Hän kertoi tutkijoille Larketan isoäidin saaneen tietää heidän seksuaalissävytteisestä suhteestaan ja paheksuvan sitä. Sen seurauksena hänet, Sharon, oli heitetty ulos talosta.
Sharon sanoi, että Larketa oli niin vihainen siitä isoäidin yrityksestä erottaa heidät, että murhasi tämän. Sharon sanoi Larketan sitten polttaneen ruumiin. Tutkijat kysyivät 17-vuotiaalta tytöltä, mikä oli hänen roolinsa murhassa. Hän väitti, ettei hänellä ollut mitään osallisuutta siihen.
Sitten Sharon muutti tarinaansa. Courttv.com raportoi, että seuraavana päivänä, Sharon myönsi valehdelleensa, kun oli kieltänyt hyökänneensä Bertha Atkinsin kimppuun vasaralla. Lisäksi hän kertoi Larketan antaneen hänelle vasaran ja määränneen häntä lyömään naista kääntäessään radiota auki peittääkseen huudot. Sitten, Sharonin tietämättä, Larketa tuikkasi ruumiin tuleen peittääkseen todistusaineet. Tuon artikkelin mukaan Sharon väitti kysyneensä Larketalta miksi he tekivät sen rikoksen. Larketa oli vastannut vihanneensa sitä ämmää. Saadakseen juuri suorittamansa murhan tilalle muuta ajateltavaa, tytöt menivät elokuviin.
Kuva
Sharon Patterson
Tyttöjä, joita kohdeltiin oikeudessa aikuisina, syytettiin ensimmäisen asteen murhasta, törkeästä murhasta ja tuhopoltosta. He eivät myöntäneet syyllisyyttään näihin asioihin. Jos heidät todettaisiin syyllisiksi, heitä odottaisi elinkautinen ilman mahdollisuutta koevapauteen. Mutta jos Larketa ja Sharon kumpikin suostuisivat syyttäjien tarjoamaan ehdotukseen, että he myöntäisivät syyllisyytensä toisen asteen murhaan, he saattaisivat selvitä 25-40 vuodella.
Tytöt olivat haluttomia tarttumaan tähän mahdollisuuteen.
Maaliskuussa -04 murhatapauksen oikeudenkäynti meni Wayne piirikunnan oikeuteen. Tiedonantojen aikana molemmat syytetyt todistivat, toisten todistajien kanssa, antaen tuoreimmat version tarinoistaan.
Kuitenkaan kumpikaan tyttö ei saanut vakuutettua kahta eri tuomaristoa.
25. maaliskuuta tuomaristolta meni kaksi tuntia päättää tuomio. Larketa Collier ja Sharon Patterson tuomittiin syyllisiksi enisimmäisen asteen murhaan ja Larketa myös tuhopolttoon. 13. huhtikuuta Sharon ja Larketa tuomittiin iäksi vankilaan ilman pääsyä koevapauteen. Courttv.comin mukaan tytöt laitettiin eri vankiloihin. Larketa laitettiin Huron Valleyn naisten vankilaan ja Sharon Robert Scottin vankilaan. Rikos, jonka tytöt olivat tehneet saadakseen olla ikuisesti yhdessä, erotti heidät iäksi.