MARCUS WESSON - AIVOPESTYN INSESTIPERHEEN PATRIARKKA
Pimeä huone
Poliisi pidättämässä Marcus Wessonia
Konstaapeli Eloy Escareno mateli hiljaa pitkin hämärästi valaistua eteistä, ase vedettynä esiin, kutsuen lapsia tulemaan esiin piiloistaan.
Oli myöhäinen iltapäivä 12. maaliskuuta 2004 köyhässä naapurustossa Fresnossa, Kaliforniassa. Escareno oli yksi muutamista konstaapeleista, joka oli kutsuttu pieneen siniseen taloon 761 W. Hammond Avenuelle selvittämään lasten huoltajuuteen liittyvää riitaa, joka oli käynyt väkivaltaiseksi.
Konstaapeli Eloy Escareno
Kaksi naista - seurassaan iso joukko tukijoita - vaativat heidän pienten lastensa palauttamista, mutta talon lukuisat asukkaat kieltäytyivät antamasta lapsia. Riidan keskellä seisoi 136 kiloinen mies harmahtavine rastaletteine, jotka ulottuivat polviin saakka. Kun kaksi puolta kiljuivat loukkauksia toisilleen, mies seisoi rauhallisesti oven suussa auttaen poliiseja pääsemään kärryille sekavassa tilanteessa.
Kun vastakkaiset puolet alkoivat tapella tosissaan, mies sanoi poliisille haluavansa sanoa hyvästit lapsilleen ja katosi sisään taloon, sulkien oven perässään. Hän ilmestyi takaisin 80 minuuttia myöhemmin vaatteet vereen tahrittuna ja poliisit syöksyivät sisään.
Jos Escareno, 33, tarvitsi yhtään enempää todisteita siitä, että jokin oli kauhealla tavalla väärin, hän sai huomatessaan ruumisarkkuja nojaamassa olohuoneen seinää vasten. Hän jatkoi lasten perään huhuilua, sanoi heille, että nyt oli turvallista tulla ulos. Kun hän jatkoi kulkuaan pitkin eteistä, kollegat kävivät läpi huoneita hänen takanaan.
Ovi avautui pimeyteen. Pidellen asetta toisessa ja taskulamppua toisessa kädessä Escareno silmäili huonetta lampun heikossa valossa ja näki epäselvää massaa lattialla. Seinää tunnustellen hän löysi valonkatkaisijan ja käynnisti valot.
Se näytti kuin slasher-elokuvan kohtaukselta. Lattialla oli pino ruumiita, vauvoja, lapsia, nuoria naisia. Yhdeksän kaiken kaikkiaan. Ne olivat muodostaneet lattialle verilammikon.
Ruumiit olivat yhä lämpimiä ja Escareno huusi ambulanssia ja tarttui ranteisiin, etsi pulsseja. Yhdenkään pulssi ei tuntunut. Hän ulvahti vihasta voimattomuuttaan tämän viattomien teurastamisen edessä ja hänen kollegansa kiirehtivät vetämään hänet pois huoneesta.
Eloy Escareno, veteraanipoliisi Fresnosta, oli juuri kompuroinut kaupungin historian suurimpaan massamurhaan ja tapaus oli sitäkin karmivampi kuin miltä ensisilmäyksellä näytti. Seuraavina kuukausina kodin synkkyyden laajuus paljastuisi kokonaan - todisteet kertoisivat systemaattisesta lasten pahoinpitelystä, pakkomielteestä vampyyreihin sekä häiriintyneestä isästä, joka vääristeli Raamattua tehdäkseen haaremin omista tyttäristään ja sisarenlapsistaan.
Marcus Delon Wesson
Marcus Wesson
Tukeva, 175 cm pitkä mies riidan keskellä oli 57-vuotias Marcus Wesson, Hammond Avessa asuvan joukkion patriarkka. Mopsinaamainen Wesson, jonka sotkuiset rastat muistuttivat meduusaa, oli hurja näky.
DNA testit paljastivat nopeasti talon likaisimman salaisuuden: Wesson oli kaikkien yhdeksän uhrin isä, joista seitsemän äidit olivat Wessonin omia tyttäriä tai sisarusten tyttäriä.
Kuolonuhreja olivat: Jeva St. Vladensvspry, 1; Sedona Vadra, 1 ½; Marshey St. Christopher, 1 ½; Ethan St. Laurent, 4; Jonathon St. Charles, 7; Aviv Dominique, 7; Illabelle Carrie, 8; Elizabeth Breani Kina, 17; ja Sebhrenah April, 25.
Heistä ainoastaan kaksi vanhinta olivat syntyneet hänen vaimostaan. Loput olivat syntyneet insestistä.
Ymmärtääksemme kuinka Wesson - tai kukaan muukaan - päätyy sellaiseen kierouteen, meidän on tarkasteltava hänen lapsuuttaan.
Epäonninen Marcus syntyi alkoholista pimahtaneelle ja seksuaalisesti kieroutuneelle isälle ja Jeesuksen hurahtaneelle äidille, lehdistön mukaan. Kaksi äärimmäisyyksiin menijää yhdistyivät täydellisesti luodakseen Raamattu-hullun perverssin, josta tulisi Marcus Wesson.
Seitsemän yhdeksästä murhan uhrista
Kansasissa vuonna 1946 syntynyt nuori Marcus kulki ajelehtivan perheensä mukana Missourista Indianaan, Kaliforniaan, Washingtoniin.
Isä Benjamin Wessonilla ei koskaan ollut vakituista työtä ja hän istui kotona juopottelemassa ja "flirttailemassa" omille lapsilleen, Fresno Been mukaan. Lehden mukaan oli yllin kyllin todisteita siitä, että miehellä oli homoseksuaalisia taipumuksia. Perhetuttava todisti, että kun hän oli vielä poikanen, Benjamin maksoi hänelle 50 dollaria suuseksistä. Myöhemmin Benjamin karkasi sukulaisensa, teini-ikäisen pojan kanssa San Joseen ja vuosikymmen myöhemmin palasi vaimonsa ja perheensä luo.
Marcus Wessonin äiti Carrie oli seitsemännen päivän adventisti, joka pakkosyötti lapsilleen päivittäisiä raamattutunteja ja piiskasi heitä sähköjohdolla, sukulainen myöhemmin todisti oikeudelle.
Lapsena Marcus Wessonin lempileikki oli leikkiä saarnajaa, huvi, jonka hän viimeisteli vuosikymmenten saatossa kierouttaessaan kirjoitukset omiin perversseihin loppuihinsa.
Wessonin seksuaalihistoria on kuin kreikkalainen tragedia, jossa protagonisti on tuomittu tekemään samat julmuudet yhä uudestaan ja uudestaan vailla mahdollisuutta katumukseen. 60-luvulla Marcus Wesson harrasti seksiä yhden naisen kanssa, vuosia myöhemmin tyttärensä ja vuosikymmeniä myöhemmin tyttärentyttärensä. Tragedia loppuu lattialla verilammikossa makaaviin lapsiin, jotka hän siitti tyttäriensä ja tyttärientyttäriensä kanssa.
Päästyään Vietnamin sodasta, jossa hän oli armeijan lääkintäpuolella, Wesson asettui San Joseen. Siellä hän tapasi 13 vuotta vanhemman Rose Solorio-nimisen naisen, joka oli jo kahdeksan lapsen äiti. Hän ja Rose saivat pojan.
Kun Rosen tytär Elizabeth oli 14 ja Wesson 27, hän saattoi tämänkin raskaaksi. He avioituivat vuonna -74, sinetöiden Elizabethin roolin nöyristelevänä lapsena hallitsevalle aikuiselleen. Pariskunta sai viisi poikaa ja neljä tyttöä.
Vuonna 1989 Elizabethin sisko Rosemary jätti seitsemän lastaan Wessonin talon hoteisiin, koska huumeriippuvaisena oli kyvytön näistä huolehtimaan, median uutisten mukaan. Nyt Wessonin kotitaloudessa asusti siis 16 lasta.
Perheellä ei ollut säännöllisiä tuloja ja suuri pesue eli sosiaalituilla ja hakivat suojaa mistä sitä milloinkin löysivät, majaillen välillä armeijateltassa, asuntovaunussa ja hylätyissä veneissä ennen Fresnoon asettumistaan. Vaikka lapset nöyrtyivät kaivamaan ruokaa roskiksista, Wessonilla oli aina rahaa ostaa hampurilaisia ja muuta roskaruokaa, Fresno Bee raportoi.
Vuosia myöhemmin, kun Elizabeth Wessonilta kysyttiin oikeudessa, miksei hänen aviomiehensä käynyt töitä, hän vastasi ilman ironian ivaa äänessään: "Et voi käydä töissä, kun olet sosiaaliavustuksella."
Aivopesty
Marcus Wesson
Wessonin maailmankuva oli säälimättömän paha. Hän uskoi, että yhteiskunta oli täynnä syntiä ja vaaroja ja hän eristi lapsensa suojatakseen heitä niiltä. Kotiinsa suljettuina he altistuivat suurimmalle vaaralle, jonka maailmassa tiesivät: omalle isälleen.
Wessonin tapauksessa on monia samankaltaisuuksia kuin Winnfred Wrightin, uskonnollisen hullun San Franciscosta, joka johti kolmea avovaimoaan ja 13 lastaan teräksisellä otteellaan, kunnes yksi lapsista kuoli aliravitsemukseen. Wessonin lailla Wrightkaan ei käynyt töissä, piti lapsensa eristyksissä yhteiskunnasta ja käski vaimojensa elättää hänet.
Winnfred Wright
Lasten pahoinpitely on toinen yhtäläisyys. Kun Wessonin lapset eivät tehneet kotitehtäviään tai hoitaneet Raamattu opetustaan, hän löi heitä ilmastointiteippiin käärityllä kepillä tai pienellä pesäpallomailalla. Heillä ei saanut olla ystäviä ja he poistuivat harvoin talosta. Kun lapset sattuivat tapaamaan vieraita, he tuskin sanoivat sanaakaan, jättäen vaikutelman, että he olivat kohteliaita ja hyväkäytöksisiä, kun tosiasiassa he olivat äärimmäisen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Fresnon talossa lapset olivat niin hyvin piilotettuja, että monet naapurit eivät tienneet heidän olemassaolostaan, ennen kuin he kuoliva
Jo nuoresta iästä saakka aivopestyinä lapset uskoivat kaiken, mitä Wesson sanoi. Heillä ei ollut käsitystä moraalista, eikä siitä, mikä oli sosiaalisesti hyväksyttävää - kaikki, mitä he tiesivät, oli Wessonin laki. Hän kertoi heille olevansa Jeesus Kristus, vaati järkähtämätöntä tottelevaisuutta ja sai sitä.
Haaremi kokonaan hänelle
Illabelle Carrie Wesson
Jossain vaiheessa lasten eristäminen ulkopuolisista ei enää riittänyt Wessonille, vaan hän kielsi siskoja olemasta tekemisissä veljiensä kanssa. Hänen vääntyneen logiikkansa mukaan lapsille alkaisi kehittyä seksuaalisia tuntemuksia toisiaan kohtaan.
Samaan aikaan hän kasvatti tyttäriään ja sisarentyttäriään käyttäytymään kuin he olisivat hänen ihailevia geishojaan. He pesivät hänen rastansa, rapsuttivat hänen kainaloitaan ja vatsaansa ja viittoilivat hänelle.
Kun tytöt olivat 8 tai 9, Wesson alkoi käyttää heitä seksuaalisesti hyväksi. Hän ensin hyväili heidän rintojaan ja sukuelimiään, sitten opetti suuseksiä ja lopulta oli yhdynnässä. Hän kutsui näitä toistuvia raiskauksia "rakasteluksi" ja kertoi heille sen olevan "isän tapa osoittaa kiintymystä tyttärilleen", Ruby Sanchez todisti myöhemmin oikeudessa.
Kun kaikkein primitiivisimmätkin kulttuurit pitävät insestiä tabuna, Marcus Wesson tuki sitä innokkaasti. Hän oikeutti sairaat tekonsa lukemalla tytöille Raamatusta otteita, joissa viitattiin miesten moniavioisuuteen.
"Jumala haluaa miehellä olevan enemmän kuin yksi vaimo", hän kertoi heille.
Myöhemmin Ruby Sanchez järkytti oikeussalia kertomalla suostuneensa "avioitumaan" Wessonin kanssa, kun tämä oli 44 ja hän, Ruby, 13. Makuuhuoneessa suoritettavassa seremoniassa Sanchez laittoi lapsen kätensä Raamatun päälle ja Wesson peitti sen omalla kädellään, laittaen hänet lausumaan valoja, jotka huipentuivat lopuksi sanoihin "Tahdon". Wesson teki saman kahden tyttärensä ja kahden sisarentyttärensä kanssa. Hän kannusti lapsimorsiamiaan kilpailemaan hänen suosiostaan ja he olivat usein mustasukkaisia yksityisestä ajasta, jonka mies vietti heidän sisarustensa kanssa.
"Lasten tekeminen Herralle"
Kun tytöt pääsivät lukioikään, hän kielsi heitä puhumasta pojille. Seurustelu oli poissa kysymyksestä. Myöhemmin Marcus Wesson Jr. todisti, että piti outona sitä, etteivät hänen siskonsa käyneet treffeillä poikien kanssa, mutta kun hän kysyi asiasta yhdeltä siskolta, hän vastasi vain "En minä halua juuri nyt".
Wesson oli viehättynyt David Koreshista, kulttijohtajasta Wacossa, Texasissa, joka otti lukuisia vaimoja. Perhe liimautui television eteen liittovaltion piirittäessä porukkaa vuonna 1993, jolloin Koresh ja 80 hänen seuraajaansa kuolivat.
David Koresh
"Näin maailma hyökkää Jumalan ihmisiä vastaan", Wesson sanoi perheelleen Fresno Been mukaan. "Tämä mies on aivan kuin minä. Hän tekee lapsia Herralleen. Niin meidän pitää tehdä, tehdä lapset Herrallemme."
Ei kestänyt kauaakaan tämän jälkeen, kun Wesson alkoi siittää tyttäriään ja sisarentyttäriään. Hän sanoi haluavansa yhden lapsen heistä kunkin kanssa, mutta hän ei osannut lopettaa ja jatkoi näiden saattamista raskaaksi. Nuoret naiset näkivät itsensä Elizabeth Wessonin korvikkeina, Elizabethin, joka ei kyennyt enää kantamaan lapsia.
Joillain tytöillä oli kuitenkin tavallisia teini-ikäisten taipumuksia. Wesson sai selville, että Ruby Sanchez flirttaili poikien kanssa ja hakkasi tämän pahoin. Hän karkasi kolmesti, mutta palasi aina, sillä hänellä ei ollut paikkaa minne mennä, eikä hän halunnut jättää lastaan. Mutta kun hän täytti 22, hän lähti lopullisesti ja meni naimisiin, kertoo Fresno Bee. Hänen sisarensa Sofina Solorio lähti myös. Kaukana Wessonin turmiollisesta, häiriintyneestä taloudesta, he ymmärsivät vihdoin, mitä oli elää normaalia elämää. He raivostuivat saadessaan tietää, että Wesson jatkoi heidän siskojensa ja serkkujensa saattamistaan raskaaksi ja olivat huolissaan näiden pienten lasten hyvinvoinnista. Sinä kohtalokkaana päivänä he ajoivat Hammond Avenueen ja päättivät pelastaa näiden lapset.
Elämä ilman suuntaa
Santa Cruzin vuoret
1980-luvun alussa perhe valtasi Santa Cruzin vuoret ja asettui taloksi suureen armeijatelttaan, kertovat naapurit. Töissä Wesson ei käynyt, mutta kirkon tapahtumissa häntä näki melkein joka ilta.
"Hän vieroksui rahaa, koska sanoi, että oli parempi tie - anna sydämesi Jumalalle ja Hän elättää", Ron Wonhoutka kertoi San Francisco Chroniclelle.
Perhe asui myös 23 jalan pituisessa purjeveneessä, joka oli ankkuroitu pysyvästi Santa Cruzin venesatamalle. Lapset pummasivat pulloja ja tölkkejä saadakseen rahaa viedessään ne pullonpalautukseen ja peseytyivät julkisissa vessoissa.
Paikalliset viranomaiset saivat pian vihiä, että purjeveneen omistaja eli ihmisten yleisen anteliaisuuden varassa ja 1989 Wesson sai syytteet sosiaalituissa huijaamisesta ja väärästä valasta. Hän tunnusti syyllisyytensä ja vietti kuusi kuukautta piirikunnan vankilassa.
Syksyyn 2003 mennessä perhe oli muuttanut 63-jalan pituiseen hinaajaan Tomales Bayssa, tunnin matkan päässä San Franciscosta. Betoninen ja puinen vene oli mädäntynyt ja siinä ei ollut vessaa. Pienessä, 50 asukkaan Marshallin kylässä, johon se oli ankkuroitu, Wessonin perhe eli omituisina erakkoina. Näky Wessonin tytöistä - pitkissä mustissa hameissa ja hunnuissa - soutamassa isäänsä rantaan jollassa (pienessä veneessä), sai monet päät kääntymään.
"He soutivat häntä kuin orjat", yksi asukas kertoi Marin Independent Journalille. "Pidin heitä jonkinsortin Jonestown kulttina."
Lapset olivat omissa oloissaan, puhuivat harvoin paikallisille ja välttivät katsekontaktia. Asukkaat huomasivat, että monet tytöistä sammalsivat ja kuumallakin säällä he pukeutuivat vaatteisiin, jotka peittivät heidät kaulasta varpaisiin.
Yhteen aikaan neljä tai viisi tyttöä oli raskaana. Vaikka heillä oli työpaikka läheisessä kokouskeskuksessa, heidän isänsä kontrolloi heidän palkkashekkejään siihen pisteeseen asti, että heidän oli pakko ostaa ruokaa sekatavarakaupasta 5 ja 10 sentin kolikoilla, asukkaat kertoivat Point Reyes Lightille.
Syksyllä 2003 sheriffin apulaiset päättivät, että hinaaja oli epäturvallinen lapsille ja määräsivät sen luovutettavaksi. Perhe muutti pian sen jälkeen Fresnoon, jossa he ostivat 1066 neliöjalkaisen, toimistona toimineen rakennuksen W. Hammond Avenuesta ja pysäköivät keltaisen koulubussin sen ajotielle.
Wessonin koti
He eivät yrittäneet tutustua kovasti työtä tekevään työläisluokkaiseen naapurustoon. Lapset poistuivat harvoin talosta ja naiset eivät osallistuneet rupatteluun kenenkään kanssa aidan toisella puolella. He olivat omassa seurassaan, pää nöyrästi painuneena, kun heitä puhuteltiin ja mutisivat vastauksensa.
Kaupungin viranomaiset kertoivat Wessonille, että koulubussi oli liian suuri parkkeerattavaksi naapurustoon ja että heidän kotinsa ei vastannut alueella asumiselle asetettuja standardeja. Heille annettiin aikaa 12. maaliskuuta 2004 asti ratkaista nämä kaavoitusongelmat. Voidaan vain spekuloida, vaikuttiko niille asetettu deadline kauheisiin tapahtumiin, jotka sattuivat samana iltapäivänä.
Itsemurhasopimus
Siskokset tiesivät kohdanneensa vastamäkiä ja taistelun, kun he saapuivat taloon. Marcus Wesson oli tehnyt heidän kanssaan sopimuksen jo kauan sitten: jos he koskaan hylkäisivät hänen talonsa, heidän täytyisi jättää lapset taakseen.
Jeva Wesson
Siltä varalta, että lastensuojelu tai muu valtion taho tulisi rikkomaan perheen, Wesson oli antanut jälkikasvulleen jäätäviä ohjeistuksia, joista Sofina Solorio myöhemmin kertoi oikeudessa.
Jos viranomaiset yrittäisivät viedä lapset pois, Wesson oli käskenyt tyttäriään ja sisarentyttäriään surmaamaan ensin lapset ja sitten itsensä. Suunnitelman mukaan hän jäisi eloon selittämään heidän ratkaisunss julkisuuteen. Solorio sanoi perheen pitäneen kuukausittaisia kokouksia, joissa keskusteltiin itsemurhasuunnitelman yksityiskohdista, kuten miten ampua tappaakseen.
Rosa Solorio todisti myöhemmin Wessonin puhuneen toistuvasti Kristuksen toisesta tulemisesta ja kysyneen lapsilta, olivatko he valmiita "menemään Herransa luo" - tai tappamaan itsensä.
Pian sen jälkeen kun he muuttivat Fresnon kotiinsa, Wesson hanki 12 mahonkista arkkua antiikkikaupasta.
Ehkä arkut kuvastivat Wessonin pakkomiellettä vampyyreihin. Perhe katseli kymmeniä vampyyrielokuvia ja otti itselleen toisiksi nimiksi vampyyrinimet. Wesson ei pitänyt ristiriitaisena sitä, että hän uskoi sekä kristilliseen Jumalaan että vampyyreihin, sillä "ne ovat molemmat kuolemattomia", kerrottiin Fresno Beessä.
Poliisi hakemassa arkkua talosta
Antiikkikaupan omistaja kertoi lehdistölle, että joukko synkänoloisia lapsia lastasivat arkut keltaiseen koulubussiin. Kuinka pelottavaa on ajatella, että he saattoivat kantaa samoja arkkuja, joihin Wesson aikoi asettaa heidän ruumiinsa.
Maaliskuun 12.
Sebhrenah Wesson
Todistajien kertomusten mukaan Ruby Sanchez ja Sofina Solorio pysähtyivät Wessonin talolle klo 14:n tienoilla maaliskuun 12., seurassaan useita vaunulastillisia nuoria ihmisiä.
"Tulin hakemaan poikani", Solorio sanoi kiiruhtaen taloon etsimään 7-vuotiasta Jonathonia. Hän otti poikaa kädestä kiinni ja oli kävelemässä ulos talosta, kun hänen siskonsa Rosa nappasi lapsen pois ja vei makuuhuoneeseen, jossa muut lapset olivat, Fresno Beessä kerrottiin. Se oli viimeinen kerta, kun Solorio näkisi poikansa.
Solorio työnnettiin ulos talosta ja Wesson asettui massiivisessa olemuksessaan oviaukolle estäen häntä tulemasta takaisin sisään. Wessonin tukijat kutsuivat siskoksia "huoriksi" ja "lutkiksi" ja käskivät heidän lähteä. Sebhrenah Wesson osoitti isänsä jalkoja ja käski Ruby Sanchezia "kumartamaan herralleen" ennen kuin juoksisi makuuhuoneeseen lasten kanssa, uutisten mukaan.
Kello 14:30 poliisiauto ajoi pihamaille. Wessonin kotiväki piti matalaa profiilia ja poliisi oli käynyt siellä vain kahdesti - kerran puuttuvien rekisterikilpien takia ja kerran autosta varastetun lompakon.
Yksi poliiseista kertoi myöhemmin kuulleensa vauvan itkua jutellessaan Marcus Wessonin kanssa oviaukosta. Wesson ei kutsunut poliiseja sisään, eivätkä he saaneet mennä sinne ilman etsintälupaa tai perusteltua pelkoa julkisen turvallisuuden puolesta. Wessonin yliluonnollisen rauhallinen käytös - väkijoukon kirotessa ja ilkkuessa hänen ympärillään - sai poliisit uskomaan, että patriarkka vetäisi yhtä köyttä heidän kanssaan kohti rauhallista ratkaisua.
Mutta sitten hän yhtäkkiä kääntyi ja livahti taloon ja sulki oven perässään.
Laukaukset
Naapurit pystyttivät muistomerkin uhreille
"Hän aikoo satuttaa lapsia!" kaksi äitiä huusivat. Wessonin poika kertoi poliisille omistavansa .22 kaliiberisen aseen ja he kutsuivat paikalle SWAT tiimin. Poliisi käski väkijoukkoja hajaantumaan ja piiloutumaan bussin ja puiden taakse. Raivostunut nainen löi partioautin konepeltiä, aiheuttaen siihen lommon
Ankean tilanteen aikana useat todistajat ilmoittivat kuulleensa laukauksia sisältä talosta, median raporttien mukaan. Kiroten siis vihjailtiin, ettei poliisi liikkunut pysäyttääkseen massamurhaa, kun se alkoi.
Mutta kaikki läsnäolleet poliisit kiistivät kuulleensa laukauksia ja poliisipäällikkö oli tiukasti samaa mieltä.
Fresno Bee haastatteli monia naapureita, joiden havainnot olivat ristiriidassa poliisien kertomuksen mukaan. Maria Leyva, joka asui muutama talo alaspäin perheestä, sanoi kuullessaan laukauksia samalla kun oli kirjoittamassa sähköpostia siskoilleen pian klo 15:30:n jälkeen. Hän juoksi etuovelle ja kuuli naisten huutavan "Ei minun lapsiani! Ei minun lapsiani!" ennenkuin palasi tietokoneelle päättämään nopeasti viestinsä "täällä on ammuskelu ja ilmeisesti ihmisiä on kuollut", hän kirjoitti viestissään, jonka näytti lehdelle.
Wessonin lähinaapuri oli etupihallaan, kun hän kuuli kovia jysäyksiä peräkkäin, mutta kertoi lehdelle, ettei ollut varma, mikä se ääni oli; hän ei ollut koskaan ennen kuullut laukausta. Oli miten oli, sen jälkeen hän kuuli tuskaisen naisen huutavan selvästi: "Ei näin pitänyt käydä!"
Poliisi viemässä ruumista pois rikospaikalta
Siinä vaiheessa kun SWAT tiimi saapui evakuoimaan naapuruston, kaikki oli ohi. Wesson ilmestyi lyhyesti oviaukkoon, musta paita ja housut vereen tahrittuina. Kun poliisit ottivat hänet kiinni, hän ohjeisti heitä laittamaan kolmet käsiraudat hänen paksujen ranteidensa ympärillä. Hänen vaatteensa olivat likomärät verestä ja se oli poliiseille riittävän hyvä peruste rynnätä taloon ja kiirehtivät etuovelle, lapsia kutsuen.
Poliisi kantaen todisteita rikospaikalta
Heiltä ei kestänyt kauaa löytää heitä, kasattuina makuuhuoneeseen. Kutakin uhria oli ammuttu silmään ja heidät oli kasattu nuorimmasta vanhimpaan. Pinon päällimmäisenä oli Sebhrenah, .22 kaliiberinen pistooli laitettuna käsivartensa alle.
Poliisit etsivät sänkyjen alta ja komeroista mahdollisia selviytyneitä, yrittäen etsiä sellaisia, korjatakseen tätä tragediaa. Heitä ei ollut yhtäkään. Maaliskuun 12. oli kaikille poliiseille traumaattisin yksittäinen päivä heidän uransa aikaan; monet hakeutuivat terapiaan pyyhkiäkseen mielestään kauhean kuvan pinosta kuolleita lapsia.
"Enkelimäinen aivo"
Fresnon piirikunnan vankila
Wessonia pidettiin Fresnon piirikunnan vankilassa 9 miljoonan takuita vastaan ja häntä syytettiin yhdeksästä murhasta. DNA testeistä selvisi, että Wesson oli siittänyt kaikki uhrit tytärtensä ja sisarentytärtensä kanssa ja hän sai syytteet myös 14 seksuaalisesta pahoinpitelystä. Hän kiisti syyllisyytensä kaikkiin syytekohtiin.
Hänen vaimonsa Elizabeth, tyttärensä Kiani ja sisarentyttärensä Rosa Solorio puolustivat häntä yhä, kiistivät hänen tehneen mitään väärää ja julistivat hänen olevan mahtava aviomies ja isä.
Hänen äitinsä Carrie oli kahden vaiheilla. "Jos Marcus on syyllinen, olisin todella pettynyt maahani, jos se ei laittaisi häntä kohtaamaan rangaistustaan", Carrie Wesson kertoi Los Angeles Timesille. "Mutta olen myös raamatullinen ihminen, enkä usko kuolemanrangaistukseen... se, mitä haluaisin Marcuksen tekevän, on, että hän istuisi vankilassa ja miettisi, mitä on tehnyt ja lukisi Raamattua."
Vankilassa Wesson kirjoitti länkkärityylisiä lauluja, joita hän lauloi vierailijoilleen. Perheensä kanssa käymissään keskusteluissa, joita kirjattiin salaa, hän sanoi tuntevansa sähkövirtauksia päässään, koska Jumala oli antanut hänelle "enkelimäiset aivot", Fresno Bee raportoi. "En ole koskaan nähnyt sitä, paitsi ajan alussa, kun enkelit sekoittuivat miesten kanssa."
Laukaisunainen?
Rosa Solorio
Kun tapaus tuli Fresnon piirikunnan korkeamman oikeuden käsittelyyn 2005, kansallisen median huomio oli kiinnittynyt toiseen pedofiliasta syytettyyn: Michael Jacksoniin.
50 todistajan paraati seisoi Wessonin kolme kuukautta kestävässä oikeudenkäynnissä.
Hänen asianajajansa väittivät, että Sebhrenah ampui lapset ennen kuin käänsi piipun itseensä itsensä. Todistuksen mukaan nuori nainen oli niin kiintynyt aseisiin, että hän kantoi patruunoita lompakossaan ja leikki mielellään "armeijaa", maalaamalla kasvoihinsa vihreää ja mustaa kuin naamioituneilla sotilailla.
Puolustuksen mukaan Sebhrenah .22-kaliiberista Ruger Mark II-pistoolia kummankin lapsensa silmässä ja painoi laukaisinta ennen kuin tappoi siskonsa Elizabethin ja lopulta itsensä. Tätä väitettä tuki todistus asiantuntijalta, joka sanoi siskojen kuolleen tunti tai kaksi nuorimpien uhrien jälkeen.
Ethan St. Laurent (takana) ja Marshey St. Christopher
Vaikka sen enempää Marcus kuin Sebhrenah Wessonin sormenjälkiä ei löytynyt pistoolista, Sebhrenahin DNAta löytyi, Los Angeles Times raportoi.
Syyttäjät torjuivat tämmöiset puheet väittämällä, että Wesson oli täysin syyllinen massamurhaan, koska hän oli saattanut lapsensa toimintavalmiiksi tappamaan ja tulemaan tapetuiksi.
"Tässä perheessä hän oli itse Kristus, ylivoimainen auktoriteettihahmo, joka päätti elämästä ja kuolemasta", syyttäjä Lisa Gamoian ilmoitti oikeudelle. "Ilman hänen itsemurhasopimustaan, hänen opetuksiaan, mitään tällaista ei olisi tapahtunut."
Rosa Solorio, 23, jonka lapset Ethan, 4, ja Sedona, 1, olivat kuolleiden joukossa, piti kultaista hääsormusta, jonka Wesson antoi hänelle todistajanaitiossa ja sanoi yhä rakastavansa tätä miestä ja pitävänsä itseään tämän vaimona. Hänen korvia särkevä tukensa erosi nauhoitetusta kuulustelussa, jonka hän antoi Fresnon etsiville pian tappojen jälkeen, jolloin hän myönsi ristiriitaiset tunteensa Wessonia kohtaan.
"Rakastan Marcusia paljon", hän sanoi kuulustelussa. "Ymmärrän, mitä hän teki ja kaikkea. Mutta samaan aikaan, on vain niin, että hän on isäni, enkä halua kontolleni sitä, että työntäisin hänet pois. En vain koe, että olisi minulta oikein tehdä niin."
Sedona Wesson
Hän kertoi oikeudelle, että Wesson osti heidän ruumisarkkunsa mahonkipuusta, joita hän suunnitteli käyttävänsä remontissa. Niitä voisi käyttää myös sänkyinä pulassa, hän lisäsi ilmeenkään värähtämättä.
Insestin puolustelu
Elizabeth Wesson
Elizabeth Wesson kiisti tienneensä puolisonsa sukupuolisuhteista tytärten ja sisarusten tytärten kanssa.
"Kuinka voin suojella heitä, jos he eivät kertoneet minulle? He eivät koskaan kertoneet minulle mitään."
Hän kertoi, ettei kysellyt isien perään kun tyttöjen vatsat alkoivat kasvaa . Hänen selityksensä? Hänen omalla äidillään oli 10 lasta kolmen eri miehen ja hänen siskollaan 7 lasta lukuisten miesten kanssa - hänestä olisi ollut "ilkeää ja törkeää" kysellä isistä, hän kertoi oikeudessa.
Todistajanaitiossa Elizabeth Wesson katsoi miestään, ennen kuin puhui, kuin pyytäen tältä ohjausta, mitä vastata, ja Gamoian moitti naista siitä. Elizabeth peitti kasvonsa käsillään, itkien syyttäjän kysellessä rivakasti kysymys toisen perään, ja useita taukoja pidettiin, jotta hän saisi koottua itsensä.
Tapauksen julkisuus oli tehnyt hänestä pilkan kohteen ja repinyt hänet irti perheestään, sanoi Elizabeth Wesson; hänen oli usein pakko nukkua autossaan.
Gamoian esitti Wessonin mestarimanipuloijana, joka aivopesi tyttärensä ja sukulaistyttönsä ajattelemaan, että oli normaalia harrastaa seksiä hänen kanssaan. Hän rajoitti heidän opiskelumahdollisuuksiaan ja pääsyään ulkomaailmaan, kunnes hänellä oli täydellinen taloudellinen, fyysinen ja emotionaalinen kontrolli heidän elämäänsä, Gamoian sanoi, ja vakuutti tytöt siitä, että kuolema oli parempi kuin se, että poliisi sekaantuisi perheen asioihin.
Naisten veljet, jotka erotettiin sisaristaan nuorella iällä ja lähtivät kotoa kauan ennen murhia, puhuivat myös suunsa puhtaaksi isästään oikeudessa.
Almae Wesson, Wessonin poika
Marcus Wesson, Jr., 22, sanoi yllättyneensä, kun hänen sisarissaan ja serkuissaan, jotka eivät saaneet seurustella,
ilmeni raskauden merkkejä. He kertoivat tulleensa raskaaksi keinohedelmöityksestä, mutta hän piti koko asiaa "outona". Kun hän sai tietää DNA-testien osoittavan, että hänen isänsä oli siittänyt lapsia hänen siskojensa ja serkkujensa kanssa, hän sanoi oikeudelle, että "se ei ole oikein. En halua niin tapahtuvan."
Adrian Wesson, 29, oli myös epäileväinen.
"Vauvat näyttivät isältäni", Adrian kertoi lautamiehille.
Toinen poika, Dorian, 30, kutsui isäänsä "mielenvikaiseksi", koska tämä uskoi olevansa Jeesus Kristus ja uskoi vampyyreihin, mutta kuvaili tätä myös hyvin älykkääksi.
Kuolema plus 102
Marcus Wesson
Pohdittuaan vähän yli kaksi päivää, oikeus totesi Wessonin syylliseksi yhdeksään ensimmäisen asteen murhaan, 14 raiskaukseen ja alaikäisten tytärten ja sukulaistyttöjen hyväksikäyttöihin.
Lautamiehet painivat todisteiden kanssa yli kaksi viikoa ja olivat ylivoimaisesti sitä mieltä, että Wesson itse painoi liipaisinta ainakin uhreista joidenkin kohdalla, Associated Press raportoi.
Kun virkailija luki oikeuden päätöksen, monet Wessonin jäljelle jääneestä perheestä itkivät, kun Wesson itse pysyi vaitonaisena. Hän oli pitänyt samaa lyhyt hihaista, mustaa paitaa koko oikeudenkäynnin ja näytti kutistuneen puoleen 300 paunan painostaan, minkä painoinen oli ollut pidätyksen aikaan.
Kun oikeussali tyhjeni, Wessonin sukulaiset ryntäsivät ulos rakennuksesta, eivätkä sen enempää syyttäjä kuin puolustuskaan vastannut toimittajien kysymyksiin.
Puolustusasianajaja David Mugridge
Kuukausi myöhemmin, Fresnon piirikunnan korkeimman oikeuden tuomari R.L. Putnam hyväksyi tuomariston suosituksen kuoleman tuomiosta. Tuomari myös tuomitsi Wessonin 102 vuodeksi vankilaan tytärtensä ja sisaruksen tytärten seksuaalisesta pahoinpitelystä.
Kiani Wesson jatkoi isänsä puolustamista katkeraan loppuun saakka, syyttäen serkkujaan kuolemista, koska nämä yrittivät rikkoa perheen noutamalla lapsensa itselleen.
"Olen ylpeä koko perheestäni, tavasta, jolla meidät kasvatettiin", hän kertoi oikeudelle ääni särkyen.
Kiani Wesson
Wessonin puolustustiimi jätti valituksen pyytäen tuomaria suomaan heidän asiakkaalleen uusi oikeudenkäynti tai lieventämään rangaistus elinkautiseksi vankilassa. Putnam hylkäsi molemmat pyynnöt, sanoen, että se, että jotkut Wessonin perheen jäsenet yhä rakastivat tätä, oli ainoa armollisuus, jota tämä sai odottaa.
Lautamiehet sanoivat, että pitivät tuomarin päätöstä oikeana.
"Se oli rankkaa - meillä oli paljon unettomia öitä", lautamies Alex Florez kertoi Associated Pressille. "Siinä oli paljon työtä, mutta tämä on ratkaisu meille - tunteaksemme, että olemme tehneet kansalaisvelvollisuutemme."